Tasan kuusi vuotta sitten...

Olipa kerran tyttö. joka asui toisessa kaupungissa opiskellen, mutta kävi hyvin tiiviisti Helsingissä tapaamassa parasta ystäväänsä, nykyään kaasoansa. Elämä omassa kaupungissa oli näyttänyt jo kaiken tarjottavansa ja asiat kaikin osin junnasivat vain paikoillaan. Tälle tytölle vappu ja juhannus olivat mieluisia juhlia, sillä ne olivat aina lupaus tulevasta kesästä ja keväästä ja tänä vuonna tyttö lähtikin ystävänsä luokse Helsinkiin viettämään vappua kauppislaisten tapaan. Ystävällä oli laaja ystäväpiiri ja paljon todella mukavia ihmisiä, jotka nyt muodostavat osan häävieraistamme. Ystävällä oli kaverina myös pitkä, hyvin kohtelias ja komea poika, joka jostain syystä sattui aina tulemaan mukaan kun tyttö tuli käymään Helsingissä. Kohtelias kun oli.

Poika ei ollut tytölle tuntematon, he olivat tunteneet toisensa jo kaksi vuotta tavattuaan alunperin Himoksella laskettelureissulla. Tyttöä kiinnosti pojan vilpittömyys ja avoimuus, voiko joku oikeasti olla noin ihana häntä kohtaan? Poika poikamaiseen tapaansa kiinnostui tytön ulkonäöstä sekä reippaudesta ja hymystä.

Nyt tämä tyttö ja poika juhlivat kuudetta vuottaan yhdessä. Kuusi vuotta, häät kuudes päivä. Sattumaa, kenties.

kuva