perjantai 30. toukokuuta 2014

Morsmaikun kauneushoidot

sekä vähän muidenkin.

Kampaajien ja meikkaajien varaaminen ja etsintä on aina oma hommansa. Mieluiten otan sekä kampauksen että meikkauksen samasta paikasta, jolloin kokonaisuus tukee toisiaan. Paras tapa löytää hyvä kampaaja on muiden kokemukset ja suosittelut. Kaasojeni ja äitini kampaajat ja meikkaajat löysin ystävieni häiden kautta, joissa morsianta myöten kaikki olivat käyneet samassa paikassa.

Minun meikkini ja kampaukseni tekijä löytyy Salon Noirista, kampaamo sijaitse viinibaari Vin Vinin tiloissa Kalevankadu ja Yrjönkadun kulmassa. Mikä olisikaan parempaa kuin lasillinen hyvää kuohuvaa hiustenvärjäyksen yhteydessä. Täällä käyn myös värjäyttämässä hiukseni, mutta teen sen vasta koekampauksen jälkeen, näin on helpompi nähdä kampauksen tarvittava sävy.

Kynteni ja jalkani hoitaa Cream Beauty, ihan kampaamon kulman takana Eerikinkadulla. Täällä työskentelee sellainen tehokaksikko, että heiltä lähtee aina hymyssä suin! Tarkoituksena on laittaa kynnet geelilakkauksella kauniiksi. Samalla tietenkin mani- ja pedikyyri.

Ripseni, kasvoni, ihoni, kaiken muun hoitaa luottoripsienlaittajani Minna Salon Milagrosta. Kuten sanoin että paras tapa löytää uusi paikka on suositusten kautta, niin ripseni ovat toimineet monelle innoittajana kokeilla ripsienpidennystä.

Kaasoni ja äitini kampaajat ja meikkaajat löytyvät salonki Olet Ihanasta, itselläni ei henkilökohtaista kokemusta paikasta ole, mutta kaksi viime vuoden morsianta kävi siellä kaasoineen ja tulokset olivat ihanat!


kuva



torstai 29. toukokuuta 2014

Häiden musiikkivideo

Tiedättekö tunteen kun on saanut jonkun ihan älyttömän hyvän idean ja sitten kun sen googlaa ei se olekaan enää omaperäinen. Noh kuitenkin. Katsoin juuri Pharrellin Happy biisiin tehdyn Helsingissa kuvatun videon ja tulin todella hyvälle tuulelle. Videon voit käydä katsomassa tästä. Mietin että tämähän olisi loistava idea jalostaa myös häihin!

Googlatessani asian, sille on olemassa oma nimikin: Marryoke! Ihan mahtava idea! Hmm, suostuisikohan meillä vieraat tähän?




keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Löytöjä hääasusteisiin!

Instagramia seuraavat ovatkin nähneet jo kuvia viime aikaisista hankinnoistani. Ensimmäinen on päähänpistona hankitut pitsiballerinat. Valkoisiin pitsiballerinoihin ei kannata käyttää ihan kamalasti rahaa, sillä ne ovat kuitenkin parissa tunnissa likaiset. Nämä löytyivät niinkin eksoottisesta osoitteesta kuin H&M, niitä löytyy myös haalean roosan ja mustan värisenä. Minulla oli vielä netistä bongattu alekoodi, joten kotiutin nämä reilulla kympillä. Mietin että voisin tehdä tuohon sinisen rusetin, sopisivat silloin hyvin teemavärien kanssa.





Seuraava ostos oli vielä suurempi yllätys itselleni kuin äskeinen, nimittäin kultainen paljettibolero. En rehellisesti juurikaan ollut miettinyt koko neule/jakku/takki-asiaa häämekon päälle, mikäli päivä olisi viileä. Törmäsin kuitenkin sattumalta Debenhamsin kultaiseen, käsintehtyyn neuleboleroon ebayssa. Myyjä oli ostanut boleron juhliin, mutta kuuman päivän ansiosta neule oli jäänyt käyttämättä ja oli edelleen henkarissa hintalaput kiinni. Selailen joskus brittien ebayta ja vaikka monesti lukee että huudot toimitetaan vain UK:n sisällä, kannattaa myyjältä aina kysyä mahdollisuutta postittaa Suomeen. Pistinkin heti myyjälle viestiä että kaipailisin vastaavaa häitäni varten ja hän oli niin hääfanaatikko että postitti sen melkein samantien minulle. Hintaa koko hommalle tuli alle kaksi kymppiä.


                                                                                                                                                                                                              kuva 


Näitä pieniä ostoksia olikin hyvä juhlistaa parvekeskumpalla!




tiistai 27. toukokuuta 2014

Hääunia

Nyt niitä on alkanut tulemaan oikein urakalla, unia häistä.

Ensimmäisessä unessani olin menossa naimisiin, kunnes hääpäivänä paljastui että sulhaseni olikin outo intialainen mies ja oma mieheni oli vieraana. Yritin siinä kauheasti unessa sopertaa että ei, ei, en tunne tätä miestä ja samalla viittoilla oman mieheni suuntaan, mutta ei siinä hirveästi auttanut. Kauhun sekaisin tuntein heräsin aamulla ja yritin pohtia pääni puhki tämänkin unen merkitystä.

Seuraavan yön unessani häät alkoivat tunnin päästä ja kampaajani oli unohtanut koko asian. Itse asiassa minäkin olin unohtanut että kyseinen päivänä oli hääpäiväni ja juoksin sitten hädissäni ympäri Helsingin kampaamoita. Kun sitten kirkkoon pääsin, jossa ilmeisesti minun oli tarkoitus pukeutua, oli kaikki tavarani jääneet vaatehuoneeseeni, kenkiä myöten.




Yritin lueskella mitä unet häistä ennen häitä tarkoittavat, mutta tulkintoja on yhtä monta kuin uneksijoitakin. Onko kukaan muu vielä nähnyt häitään koskevia unia?



sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Jatkomekko

Paljon on vilahdellut erilaisia mekkoja eri hääblogeissa. On mietitty mekkoa jatkoille sekä seuraavalle päivälle. Ajattelin yhdistää nämä ja esitellä mekkoja mitä itse olen miettinyt. Hyvä olisi että mekolla on jatkossakin käyttöä. Mekko voi olla ihan hyvin maksimittainen, kimaltava paljettimekko, teemaan sopiva merimekko tai klassinen valkoinen kotelomekko. Alla olevista mekoista osa on jo vanhempaa mallistoa, mutta ne ovat jääneet minulle mieleen kummittelemaan.

Mekon ei tarvitse aina olla valkoinen. Viime vuoden häissä morsian vaihtoi jatkoille dramaattisen mustan mekon ja voi että se näytti hyvältä! Vieraat kun eivät pukeudu mustaan tai valkoiseen niin hän erottui seurueessamme myös mustassa.



kuva

kuva

kuva

kuva


Tärkeintä jatkomekossa on miettiä että se sopii jo olemassaoleviin asusteisiin ja kenkiin. Minun raidalliset kenkäni eivät näistä monenkaan kanssa oikein sovi, eikä mikään näistä näin ollen ole minun jatkomekkoni. Tosin seuraavalle päivälle brunssia varten näistä voisi joku todella hyvin toimiakin!


lauantai 24. toukokuuta 2014

Kaaso ja bestman ne yhteen sopii!

Tilasin kaasoilleni alkuvuodesta laukut ja nyt löysin niihin bestmaneille yhteensopivat kravatit! Kaasoille ja bestmaneille tulee chevron-kuviota ja hääparille raitaa. Näin pysyy teema kasassa, ilman mitään ylilyöntejä. Laukut ovat niin suloiset että harmittaa etten tilannut samanlaista itsellenikin. Noh, ehtiihän sitä!







perjantai 23. toukokuuta 2014

Ennakkofiilistelyä

Kävimme viikonloppuna vähän fiilistelemässä Helsingin kesää sekä häidemme tiloja. Halusin välttämättä käydä Tuomiokirkolla, tuhannetta kertaa, tiedän. Pääsemme tosin jo kolmen viikon päästä sinne takaisin, sillä ystäviemme avioliiton siunaus tapahtuu samassa kirkossa. Mietimme samalla mahdollisia kuvauspaikkoja sateen varalle sekä kummasta ovesta haluamme tulla sitten ulos. Kumpikaan meistä ei halunnut laittaa vieraita noille portaille, eikä autoa pysty ajamaan siihen, joten luonnollinen ulostulo on silloin vasemmalta sivulta. Näin saamme sitten kävellä koko käytävänkin loppuun asti. Kirkkoon pääsi sisälle ja kävin laskemassa kuinka monta askelta on ovelta alttarille. Viisikymmentä askelta, menin vielä todella hitaasti päässäni soivan musiikin tahtiin.








Sen jälkeen kävelimmekin rantaa pitkin kaivariin ja päätimme syödä lounaaksi Skifferin pitsat (mikä morsiusdieetti?). Sitä ennen teimme kuitenkin pienen kävelyn viereiseen Liuskasaareen ja HSS Boathousen ympäri. Boathousen terassi on uusittu ja siinä on paljon enemmän istumatilaa kuin pari vuotta sitten. Hyvän sään salliessa tuossa on ihana sitten istuskella ja nauttia kesän viimeisistä hetkistä. Tsekkasin muuten samalla vessat kun en muistanut millaisia ne olivat. Plussaa on se että niissä on hyvin tilaan vessakorille, miinusta se että ne eivät ole vain ravintolan käytössä. Mutta jos joku nyt sieltä vessakorista haluaa sukkahousut ottaa matkaansa niin olkaa hyvät vaan.








Näitä kuvia tulee vielä paljon lisää, sillä heinäkuussa menemme testaamaan ja valitsemaan viinit. Tämän lisäksi meillä on kaksi kertaa varattuna hovimestarin kanssa käytännön asioista päättämiseen. Jipii! Kyllä ne häät sieltä vielä tulevat!




torstai 22. toukokuuta 2014

Häätuoksut hänelle ja minulle


Minun mielikuvani Jean Paul Gaultierin tuoksuista on "vanhojen ihmisten käyttämä pistävä tuoksu". Siksi yllätyinkin suuresti kun kiikutin Sokoksen kantispäiviltä KAKSI hänen nimeään kantavaa tuoksua. Olen etsinyt sitä kuuluisaa häätuoksua jo aikas kauan. Minun hajuvesikokoelmani kun on tällä hetkellä juuri täydellinen ja oli vaikeaa löytää jotain uutta, mikä ei kovasti muistuttaisi jo jotain olemassa olevaani. Lisäksi moni tuoksu karsiutui sillä perusteella että tämä on äidin tuoksu (näitä oli paljon), tätä kaasoni käytti kolme vuotta sitten, tämä on varaemon tuoksu ja tätä taas käytettiin kun tanssittin HSF:llä pöydillä kesäisin.

Tuoksuttelin tuota miesten tuoksua ihan puhtaasti tuon teemaan sopivan kuosin takia. Tyhmää, tiedän, mutta kerrankin se kannatti sillä yllätyin kovasti kun tuoksu ei ollutkaan pistävä vaan raikas. 





Naisten tuoksu parani vain entisestään ihollani ja se oli lumoavan puuterimainen, mutta kuitenkin raikas ja minulle uusi. Jotenkin myös se idea että meillä on saman sarjan kesätuoksut on ihana. Alle luettelin tuoksujen ainekset. Nyt on taas yksi juttu vähemmän päätettävänä!





keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Häät & eronneet vanhemmat

Faktahan se on että puolet avioliitoista päättyy eroon. Tottakai sitä häitä suunniteltaessa ja naimisiin mennessä ajattelee että tämä on ikuista. Miehenikin tokaisi että onneksi häitä pidetään vain kerran kun onhan tässä nyt kaikenlaista vääntöä ollut. Lisäksi meidän loppulasku se vain kasvaa kasvamistaan...

Minun vanhempani erosivat joskus 90-luvulla. Eikä se minua ole rehellisesti hetkauttanut suuntaan taikka toiseen, vanhemmalla iällä ihmettelinkin että jaksoivat niinkin pitkään toisiaan. Minulla tärkeintä on että molemmat ovat onnellisia, ei se että pitäisi väkisin kiinni jostain utopiasta Molemmat ovat menneet uudelleen naimisiin ja toiminpa äitini kaasonakin aikanaan. Ei ole uusia tai nykyisiäkään sisaruksia ja saan pitää paikkani ainoana lapsena. Olen siitä onnellisessa asemassa että molemmat vanhempani ovat aikuisia, ja he myös käyttäytyvät kuten aikuiset, joten mitään ongelmia ei istumajärjestyksen kanssakaan tule. On todella sääli kun joskus kuuntelen ystäväni murhetta siitä, miten toinen vanhemmista saattaa jättää häät väliin, sillä ei pysty olemaan samassa huonessaan entisen puolisonsa kanssa. Ei edes tyttären hääpäivänä.

Asia tuli mieleeni kun katsoin elokuvan The Big Wedding (typerä suomennus: Yhdet häät ja kolme anoppia) ja en voinut olla nauramatta. Ihan mahtava elokuva, jossa entinen aviopari joutuu valehtelemaan olevansa naimisissa, poikansa häiden kynnyksellä. Kannattaa katsoa, jos ei muuta niin hääpuvun, kampauksen ja koristelujen vuoksi.


kuva



Erot ja uusioliitot ovat arkipäivää, joten tämä ei millään tavalla vaikuta mihinkään. Googlailinpa kuitenkin huvikseni etikettisääntöjä tällaisessa tilanteessa. Häät.fi sivuilla oli seuraava teksti:

"Vihkipaikassa morsiamen suku istuu vasemmalla, sulhasen suku oikealla. Morsiusparin vanhemmat ja tilan salliessa myös muut perheenjäsenet istuvat kunniapaikalla etupenkissä. Mikäli vanhemmat ovat eronneet, etupenkissä istuu se vanhemmista, jonka luona sulhanen tai morsian on viimeksi asunut. Yhtä hyvin eronneetkin vanhemmat voivat istua eturivissä vierekkäin. Tässä tapauksessa mahdolliset uudet puolisot sijoitetaan seuraavaan penkkiriviin."

Niin että anteeksi mitä? Eiköhän Tuomiokirkon penkkirivi ole sen verran kattava että sinne mahtuu mainiosti niin vanhempieni lisäksi myös heidän puolisonsa. Tuohan olisi ihan kamalaa. Istukaa te nyt siellä vähän taaempana ja annetaan näiden eronneiden istua täällä edessä keskenään. Ei missään nimessä. Tai mikä parasta äiti yksinään, sillä hänen kanssaan minä viimeksi osoitteeni jaoin. Perhe on perhe, vaikka niitä olisikin kaksi. Kohta niitä on kolme.


tiistai 20. toukokuuta 2014

Hääkakut maistelussa

Hain lauantaina maisteluun pari hääkakkupalaa, tai no leivosta. Ravintola Boathouse tekee yhteistyötä konditoria pH7:n kanssa, joten hääkakkumme tulee automaattisesti sieltä. Täytyy muuten mainita että pH7:n asiakaspalvelu ja myymälä ovat aivan loistavia! He tekivät pyynnöstäni viime vuoden kakkua maisteluun ja kun heidän Ateneuminkuja myymäläänsä menee, tekisi mieli ostaa vaikka mitä. Aluksi mietimme että otamme heidän jogurttiversionsa kakuista, sillä emme halua kovin makeaa kakkua. Maistelussa oli mukana mustikka-jogurttikakku, vadelma-valkosuklaakakku sekä kuusi macaronsia, joissa makuina oli bourbon-vanilja, suola-caramel, lakritsi, sitruuna, vadelma ja pistaasi. Hääkakun lisäksi tarjoilemme siis myös macaraonseja. 



 

Yllätykseksemme päädyimme tuohon vadelma-valkosuklaaseen. Siinä oli macaronpohja, joka teki antoi sille rapeutta, lisäksi tuon valkosuklaisen moussen alla oli vadelmasydän, joka antoi kivaa raikkautta ja kontrastia. Mielestämme tuon jogurttikakun täyte ei maistunut miltään, emmekä kumpikaan oikein pidä tavallisesta kakkupohjasta, varsinkaan suklaisesta, joten se karsiutui automaattisesti pois. Lisäksi se jogurttikakku maistui pääosin vain suklaalta sen pohjan takia.

Seuraavaksi piti valita kuudesta macarons mausta kolme, joka osoittautui yllättävän hankalaksi. Macaronsit olivat hurjan kauniita, mutta maut olivat todella laimeita. Vanilja ei maistunut muulle kuin kermalle, lakritsista en saanut lakritsia muuta kuin väriltään ja mieheni yleinen lemppari pistaasi karsiutui alkutekiöissään. Lisäksi osa macaronsin kuorista oli vähän onttoja. Ainoa missä oli selkeät maut oli suola-caramel, varmaan tähän otamme mukaan mustikan ja sitruunan, vaikka mustikka ei ollut edes maistelussamme.






Siinä oli suuri kakkutestimme. Suklaakakku ja tissikakku, kuten mies totesi. Tissi voitti.




maanantai 19. toukokuuta 2014

Valkoisia klemmareita

Tämä morsian on hullu. Täysin kahjo. Metsästän nyt valkoisia klemmareita, niitä nimittäin ei saa mistään ostettua erikseen. Päätimme sitten hankkia lajitelman klemmareita, jossa on yhteensä tuhat klemmaria ja kuutta eri väriä. Sieltä sitten noukitaan reilu sata niitä valkoisia, ihan kahjoa. Tämän jälkeen meille jää melkein 900 erivärisiä klemmareita käytettäväksi.


kuva 

Ai miksi? Haluan kiinnittää vieraille jaettaviin kirkko-ohjelmiin tulevat nenäliinat VALKOISILLA klemmareilla, mikään muu ei nyt kelpaa. Olen selkeästi perinyt tämän suvussa kulkevan hulluuden äidiltäni, joka sen suurempia kyselemättä alkoi niitä minulle metsästämään erilaisista toimistotarvikkeita myyvistä liikkeistä ja kirjakaupoista. Tämä menee järjettömyydessään samaan kategoriaan kuin pari vuotta sitten käynyt käpyepisodi. Silloin näin Habitaressa käpyjä käytettynä erilaisissa asetelmissa ja muissa, jonka jälkeen soitin äidilleni että nyt tarvitaan käpyjä. Ensimmäisenä hän kysyi männyn vai kuusen? Parin viikon päästä postissa tuli 4,5kg käpyjä! 4,5KG!! Männyn tietenkin kun ne avautuvat kauniisti kuivuessaan.

Mieheni kiroaa näitä päähänpistoja, mutta silti kiltisti ottaa shampanjapullon korkit talteen ja pistää ne niille tarkoitettuun lasimaljoihin. Näitä lasimaljoja on nyt kolme...


sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Hartwallilta alkoholiton vaihtoehto

Mietin pitkään vaihtoehtoja alkoholittomien juomien välillä. Juhlapaikalla näistä ei meidän tarvitse huolehtia sillä sen hoitaa ravintola, mutta laivamatkalla Kauppatorilta Boathouseen on hyvä olla alkoholiton vaihtoehto. Kriteereinä (tottakai tällekin on kriteerit) oli että juoma on lasipullossa ja että pullo on kaunis. Laitilan juomat olivat pitkään yhtenä vaihtoehtona, sillä ne on helppo avata, pullo ei kuitenkaan miellyttänyt silmää, sillä se on paljon miniskumppapulloa isompi. Sitten ihastuin Belvoirin juomiin, niiden ulkonäön vuoksi, mutta halusin kuitenkin loppujen lopuksi jonkun tutun maun ja mieluiten vielä sellaisen jota tehdään Suomessa. Vaikka paljon asioita tilailenkin netistä, pyrin ensisijaisesti suosimaan suomalaista.

Sitten näin Pitsiä ja Minttua-blogin postauksen samasta aiheesta ja ihastuin pommacin pieniin pulloihin. Siinä ne on! Pommac oli minun lempilimpparini lapsena! Lisäksi tämä maaliskuussa kauppoihin tullut pullo on todella suloinen! Siinä on jotain vanhanajan tyylikästä henkeä, mikä sopii tuolle klassikkojuomalle kuin nenä päähän. Voi Hartwall ette olisi parempaan aikaan voineet ajoittaa teidän uuden lasipullonne lanseerausta!!







Mielestäni se toimii myös värimaailmaltaan Freixenetin mustien miniskumppien kanssa. Siihen vain valkoinen rusetti, jolla saa pillin pysymään matkassa ja juomat on valittu! Jee, taas yksi askel eteenpäin!


lauantai 17. toukokuuta 2014

Häidemme menun pohja

Näin Ravintolapäivän kunniaksi esittelen teille meidän menun. Ruoka on meille todella tärkeä juttu. Sen pitää olla hyvää, selkeää, sitä pitää ollaa mieluummin liikaa kuin liian vähän ja mikään ei saa olla ylikypsää. Tuon kypsyyden pitäisi olla itsestään selvää, mutta buffetissa vihannekset tahtovat lämpökattiloissa mennä usein mössöksi.


kuva osallistumisestamme ravintolapäivään v. 2012


Menuvaihtoehdoista olemme päätymässä seuraavanlaiseen, tosin parilla muutoksella, sillä pidin viime vuoden hääbuffeteista paljon enemmän. Nieriän tilalle vaihtuu hiillostettu siika ja alkuruuissa tulee muutama muutos.




East-South-North-West


Hiilostettua sitruunalohta ja tillikurkkua
Boathousen maalaissalaattia
Maissikanaa, romainea ja parmesania
Valkosipulipaahdettua häränpaistia ja cole slaw-salaattia
Raikasta kreikkalaista salaattia
Varhaisperunoita ja tillivoisulaa
Focacciaa ja tzatzikia
***
Glaseerattua ibericoporsaan niskaa, paahdettua perunaa ja sinappisiemenkastiketta
tai
Uunissa paahdettua nieriää, kurpitsaohraa ja tomaattikastiketta
***
Hääkakku



Miltä näyttää? Olen ollut yhteydessä hääkakun osalta pH7-konditoriaan ja jotenkin haluaisimme kuitenkin että kakku sopii teemaamme, vaikkemme sitä jenkkityylistä saakaan. Macaronseja tulee vielä hääkakun lisäksi. Tänään onkin luvassa näiden makeiden maistelua! Teemaan sopiva kakku saatiin taiottua, nyt toivotaan että maku vielä toimii!


perjantai 16. toukokuuta 2014

Avustajien muistaminen

Päätimme jo alkuun että kaasojen ja bestmanien osalta mieluummin kustannamme heille vaatteet, asusteet, meikkauksen ja kampauksen kuin että annamme jonkun lahjuksen häiden jälkeen. Mekkoihin, laukkuihin, koruihin, meikkiin ja kampaukseen ynnä muihin kun uppoaa yllättävän paljon rahaa. Samoin miesten pikkutakit ovat arvokkaita jos haluaa että kangas on täyttä villaa. Näin bestmanit ja kaasot myös välttyvät kaikenlaisilta vaatekriiseiltä.

Tämän lisäksi viemme koko poppoon syömään HSS Boathouseen. Näin he voivat tutustua toisiinsa paremmin, voimme samalla maistella ja valita viinit häihin sekä tutustua tarkemmin ravintolan tiloihin. Samalla olisi tarkoitus päättää pöytämuodoista lopullisesta sekä käydä käytännön asioita läpi. Tämä tosin onnistuu vasta heinäkuussa sillä yksi bestmaneista on edelleen Ranskassa, mutta silloinhan ne ilmatkin ovat kohdillaan saaristoruokailuun!


morsiusneitojen korut


Oletteko ajatelleet muistaa avustajianne?


torstai 15. toukokuuta 2014

Hääbändimme

... on ICON!

Heidän sivuiltaan löytyy seuraavanlainen kuvaus: Laulaja Elina Hjelt kasasi alansa parhaimmat, hauskimmat ja karismaattisimmat soittajat, ja tästä kehkeytyi Suomen kovin tulokas bilebändien saralla! Bändin jäsenillä on takana tuhansia tunteja soittoa sekä maalla, että merellä Suomen huippuartistien ja bändien riveissä! Tästä lisää tietoa.

Olen helpottunut ja todella onnellinen että saimme bändin näin nopealla ajalla. Tuhannet kiitokset kaikille viesteistänne, aivan ihanaa tämä hääbloggaaminen kun on tällainen yhteisö! Piristitte turhautumistani kovasti! Olen onnekas sillä minulla on myös musiikkialalla toimivia ystäviä, jotka auttoivat minua bändin etsinnässä. Paljon sainkin ihan mahtavia ehdotuksia. Hankalaksi bändin etsinnässä kuitenkin teki se, että haluamme mukaan saksofonin, nyt saimme viiden hengen kokoonpanon johon kuuluu laulu, kitara, rummut, basso ja foni. Peruneella bändillämme oli velvollisuus hankkia uusi tilalle ja tämä on mielestäni todella hyvä ehto varaajan kannalta. Sieltä kautta löytyi ICON. Loppu hyvin kaikki hyvin siis, perunut bändimme hoiti homman todella ammattitaitoisesti, mutta tämä morsmaikku kun haluaa kaiken olevan valmiina, ilman enempiä yllätyksiä

Listasin tähän joitain bändejä mitkä olivat minulla vaihtoehtoina, osalta ehdinkin jo hädissäni kysyä ja monella oli keikka jo varattuna. Kriteereinä oli että osaavat soittaa jazzia myös perinteisen häiden ohjelmiston lisäksi ja se että mukaan on mahdollista saada saksofoni.

Onerva - heidän tulkinta Norah Jonesin biisistä esittely-sivuilla nosti karvat pystyyn
Millie Jean - laulajalla on mahtava ääni, tosin heidän sivuiltaan ei löytynyt näytteitä
Laura Annika Quartet - huipputaitavia nuoria jazzmuusikoita
Salmi Five - tästä on ihan omaa kokemustakin kavereiden häistä, aivan ihania muusikoita! 


Nyt voi juhlat hyvillä mielin alkaa! Kirjoittelen meille tulevasta musiikista myöhemmin, biisilista on ruokailun osalta jo valmis ja siitä voit lukea tästä.



keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Takaisku numero 2

Olen tehnyt kaiken jo viime vuoden puolella. Varannut muun muassa juhlapaikan, kuljetuksen, valokuvaajan, bändin ja aloittanut hääpuvun suunnittelun. Luulisi että tällä säästyisin turhalta asioiden selvittelyltä ja vatkaamiselta kun olemme saaneet valita ne asiat mitkä haluamme. Kakku on ihan pientä tähän verrattuna, se on vain pientä ekstrakivaa, ei mikään tärkeä juttu millään tavalla.

Tällä kertaa takaiskuna on yksi asia mikä meille oli tärkeä eli bändi. Panostamme vieraiden viihtyvyyteen ja yhtenä tärkeänä kriteerinä oli bändin vetovoimaisuus ja kyky nostattaa tunnelmaa. Viime vuonna kun varasimme saimme valita ihan minkä bändin tahansa halusimme ja niin me teimme. Varaamamme bändin yhteyshenkilö on todella mukava ja yrittää varmasti parhaansa, mutta se mikä minua ärsyttää on, että jouduin itse kysymään ovatko he nyt tulossa vai ei. Ellen olisi tätä itse kysynyt niin kuinkahan kauan olisi kestänyt että olisin tämän tiedon saanut korviini? Minua ei niinkään haittaa se peruminen, vaan se tapa toimia. Peruneella bändillämme on velvollisuus etsiä korvaava bändi häihimme. Onnea siihen, tähän asti ei ainakaan ole yhtään menneet ehdotukset yhteen.

Ei, en vieläkään ole bridezilla, kyllä nämä järjestyy, pakko järjestyä. Olen turhautunut, sillä nyt olen joutunut käyttämään vuorokauden etsien MEILLE sopivaa bändiä näin alle neljän kuukauden varoitusajalla.

Eikä blogger toimi, en voi esikatsella postausta saati kommentoida kenenkään muun blogia. En pääse edes omaan blogiini, mutta hei paskaa sataa välillä. Nyt on parasta tapahtua jotain ihan mieletöntä.

EDIT// kommentointi toimii taas! Wuhuu!









tiistai 13. toukokuuta 2014

Merellisiä vieraslahjoja

Omat vieraslahjamme on jo suunniteltu ja tällä hetkellä ne vievät valtavasti tilaa työhuoneen vaatekaapin lattialta. Olen niistä todella ylpeä ja toivon kovasti että vieraat pitävät niistä. Ennen kuin vieraille annettava lahjaidea syntyi mietin monia vaihtoehtoja, mitkä sopisivat meidän meriteemaamme.

Alkuperäinen vaihtoehto mihin ihastuin valtavasti oli kompassit. Näiden hinta olisi kuitenkin meidän 120 hengen vierasmäärällä noussut valtavaksi, joten jouduin hylkäämään ne aika nopeasti. Lisäksi nämä olivat aika pieniä, enkä tiedä kuinka kauan ne kestäisivät edes käytössä.


kuva



Edullisia vaihtoehtoja olisivat olleet merisuola purkissa, johon sitten on tehty teeman mukainen teksti ja koristelu. Ideana hauska, mutta lahjana ehkä hyödytön.


kuva



Sitten mietin leipäkivien antamista, juhlat kun ovat saaressa. Vieraat voisivat heittää lahjansa samantien mereen ja kisailla kuka saa eniten leipiä. Näin säästytään lahjojen kotiin raahaamiselta ja niissä on mielestäni hauska teemaan sopiva idea.


kuva


Tärkeitä kriteerejä lahjoille minulla oli että ne on helppo kuljettaa kotiin, niissä on oikeasti jotain ideaa, niissä näkyy parin persoona ja ne ovat jotain uutta. Mutta nämä ovat ehdottomasti niitä "mistä säästäisin"-listalla olevista asioista. Vieraslahjat kun eivät todellakaan ole häissä normaaleja. Muistaakseni niitä on ollut vain parissa häissä niistä parista kymmenestä missä olemme viimeisen viiden vuoden aikana käyneet. Tuleeko muille vieraslahjoja ja käytättekö niihin kuinka paljon budjetista?



maanantai 12. toukokuuta 2014

Osta mun häät.com

Tuleva anoppini kertoi minulle löytäneensä amerikkalaisten keskuudessa leviävän trendin häämarkkinoilla: peruttujen häiden jälleenmyynti. Monesti häitä suunniteltaessa joutuu maksamaan etumaksuja yhteen jos toiseenkin paikkaan ja näitä rahoja harvoin saa takaisin. Peruuntuneiden häiden tilalle on keksitty ratkaisu ja nopealla googlauksella löytyi monta peruuntuneiden häiden jälleenmyyjää. Ideana on että voit syöttää sivuille haluamasi aikahaitarin, budjetin, paikkatoiveen sekä vierasmäärän. Sitten sivusto näyttää sinulle hakutoiveidesi mukaiset vaihtoehdot. Kohteet sijaitsevat pääosin USAssa ja Kanadassa, mutta löytyipä sieltä oma sivusto myös Iso-Britannialle, jossa kohteina oli lisäksi Italiaa ja muita Välimeren kohteita.

Se mikä näillä sivustoilla oli mielestäni hyvä juttu, oli se että ne tarjoavat myös eri juhlapaikoille, valokuvaajille ja muille toimittajille mahdollisuuden ilmoittaa sivustoilla mitkä päivät heillä on peruttu. Joskus kun häät tehdään lyhyelläkin aikataululla.


kuva


Mietin voisinko itse ostaa tällaista valmista pakettia, sillä vaikka tämä suunnittelu välillä onkin rasittavaa, on se silti todella kivaa. Toisaalta joku toinen on tehnyt koko paketin valmiiksi ja näissä on mahdollisuus säästääkin, sillä monesti halutaan vain jo menetetyt etumaksut takaisin. Mitä mieltä olette? Kuulostaisiko valmiiksi suunnitellut häät hyvältä vaihtoehdolta, jos tietää säästävänsä siinä reippaasti?



sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Äitienpäivä

Monikaan hääpäivä ei onnistuisi ilman äitejä. He ovat mukana meidän pähkähulluissa hääsuunnitelmissamme, toppuuttamisen sijasta he kannustavat eteenpäin ja tekevät päivästä erityisen. Vaikka kuinka aloitamme suunnittelun hyvissä ajoin, teemme pom-pomeista, karkkibuffasta ja photoboothin rekvisiitasta täydellisiä, ei niitä kuitenkaan tarvita täydelliseen päivään. Tärkeimmät hääpäivän koristelut tulevat tunteista ja hetkien kauneudesta.

Omalle äidilleni hääpäiväni on todella suuri ja tunteikas päivä. Vaikka välillä hänen jo kohta puoli vuotta jatkunut häiden vaatekriisi ei ota laantuakseen, on se vain osoitus että hänkin haluaa päivästä todella erityisen. Monesti tosin sanon että eihän sillä mekolla ole loppujen lopuksi väliä. Toisaalta itse ostin yhden hääpuvun, pähkäilin sen kanssa aikani sitten myin sen ja teetin tilalle uuden. Juhlikaa äitejänne tänään sillä he tekivät teistä sellaisen kuin te olette.


kuva vuodelta 198x

lauantai 10. toukokuuta 2014

Tämähän etenee!

Kutsujen suunnittelu alkoi!

Minä haluaisin jotain romanttista, hiukan hömpähtävää, jopa boheemia, merellistä teemaa noudattavia kutsuja. Mies haluaisi selkeälinjaisia, skandinaavista muotoilua ja graafisia linjoja noudattavia kutsuja. Meidän huipputaitava suunnittelijamme on graafikko, arvatkaa kumpi voitti.


Minun näkemys
kuva


Hänen näkemys
kuva

Olen niin onnellinen että joku ammattilainen tekee tämän. Saamme oman monogrammin, omat fontit, ihan kaiken mitä voimme sitten hyödyntää muissa paperituotteissa! Teimme malliksi tai minä istuin vieressa kun mies teki, hienon word-pohjaisen kutsun mistä näki juu idean, mutta samalla näki että se on tehty wordilla. Aivan kamala. Lisäksi saimme kuin saimmekin kutsuihin tulevan tekstin muotoiltua omalla tyylillämme. Apuna meillä oli pino ystäviemme häiden kutsuja. Niistä pystyi vähän lunttaamaan että mitä kutsuissa tulisi suurinpiirtein olla.

Muotoilimme kutsuun tulevat tekstit hyvin vapaasti, emmekä noudattaneet tiettyä kaavaa vaan niissä näkyy hyvin meidän persoonamme. Mutta tässä siis sisältö karkeasti selitettynä:
- vihkiminen: paikka, aika, vihkijä, kyyditys järjestetty kirkon jälkeen
- lahjatoiveet, tavaraa on emmekä sitä enempää toivo, matkustaa haluaisimme
- pukukoodi, tumma puku, avasimme pukukoodiamme hiukan ja teimme siitä (omasta mielestämme) hauskemman ja rennomman
- juhlapaikka, paikan nimi, sekä tässä sitten mainitsimme että nämä ovat aikuisten juhlat
- jatkot, missä, milloin ja osallistutko
- ilmoittautuminen, meillä on omat nettisivut! Niiden kautta vieraat voivat ilmoittautua tai vaihtoehtoisesti ilmoittautumisen voi tehdä puhelimitse, tämä lähinnä sukulaisille. Samalla mainittava allergiat ja jatkoille tulo.

Jatkoille tulemista kysyttiin ennekkoon jotta osaamme varautua riittävän isolla menopelillä vieraiden kyyditystä varten. Lisäksi on hyvä ilmoittaa yökerholle sitten oikea tulijoiden määrä. Mieheni teki häidemme nettisivut alle tunnissa ja ne ovat ihan uskomattoman hienot! Minä olen aikas tarkka ja kriittinen, mutta jäin sanattomaksi.

Hauska juttu muuten kun laskin kutsujen määrää. Häät on 6.9. ja kutsuja on 69! Lisää kutsuista tulee vielä paljon, sillä tämä on ihan mahtava projekti!


perjantai 9. toukokuuta 2014

Voihan kakku osa 2

Aikaisempia mietteitä kakuista voit lukea tästä.
Vaikkemme siis ole kakkuihmisiä oli tarkoituksenamme valita tällainen kakku konditoria pH7:n valikoimista:






Nyt sain kuulla ettei yksikään näistä jenkkityylisistä hääkakuista ole ikinä selvinnyt ehjänä perille Ravintola Boathouseen sen herkkyyden takia, se ei kestä lauttamatkaa rikkoutumatta. Toisaalta hyvä että sain tietää sen nyt enkä hääjuhlissa... Mutta ei tule tällaista meille.


torstai 8. toukokuuta 2014

Kukkatilaus

Tarkoituksenani on marssia joku päivä ensi viikolla kukkakauppaan ja tilata kukat häihimme. Hortensia on meillä pääkukkana, vaikka tätä kukkaa kutsutaankin vanhan piian kukaksi. Rakastan itse tätä kukkaa valtavasti ja parasta siinä on että sitä saa ympäri vuoden, sekä se on edullinen kukka. Minulla ei ole tarkoitus teettää kimpusta taulua tai säilyttää sitä millään tavalla, joten minun ei myöskään tarvitse ottaa huomioon sen kestävyyttä kuivatuksen kannalta. Vaikka hortensiasta tuleekin kaunis myös sen kuivatteassa. Tässä hiukan listausta, ihan itseänikin varten, mitä pitää tilata.

Hääkimppu, valkoista hortensiaa, ei mitää hörsöä, vaan klassinen muhkea pallero. Vähän kuten alla oleva kuva, mutta ilman noita morsiushörsöjä kiitos (mikä niiden nimi nyt on). 


kuva


kuva



Hiuksiin kukkia, valkoista hortensiaa, kiinnitettäväksi pinneillä.

kuva



Sulhasen viehe, valkoista hortensiaa, mukana kenties vähän vihreää tai merihenkistä, solmittua nauhaa. Kuitenkin hyvin klassinen ja yksinkertainen.


kuva



Morsiusneitojen kimput, vaaleansinistä hortensiaa, ehkä pidemmällä varrella, jolloin niistä on helpompi pitää kiinni. 


kuva



Bestmanien kukat, vaaleansinistä hortensiaa, sama tyyli kuin sulhasella, mutta hiukan hillitympi.


kuva



Mutta sitten iskee vaikeus..

Sulhasen ja morsiamen isän kukat, hortensiaa, muttei samanlaisia kuin bestmaneilla eikä sulhaselle. Ehkä enemmän vihreää ja muutos nauhalla. Tähän väliin pakko sano että isäni ihmetteli koko rintakukkia... Onneksi minä suunnittelen, ei hän.


kuva



Äitien kukat. Rintakukka, rannekukka, ei kukkaa? Rintakukka on ehkä hiukan mummomainen, rannekukasta tulee mieleen Jenkkien koulutanssiaiset, mutta voiko heitä jättää ilmankaan kukkia? 


kuva

kuva


kuva



Tai miten olisi laukkukukka? Hmm, ehkä ei.


kuva


Entäs isovanhemmat? Tai jos antaisin vaan kukkakauppiaan päättää kaikesta ja saisin yllättyä sitten hääpäivänä ne nähdessäni... 


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...