Nyt on enää alle kuukausi aikaa. Papin kanssa kävimme keskustelemassa eilen ja aikaa vierähtikin helposti pari tuntia, sillä pappimme ei ole vain pappi vaan myös miehen sukua, joten hänelle puhuminenkin oli helppoa. Olen todella onnellinen siitä että niin moni meidän häihimme muitenkin kuin vieraana osallistuva ihminen on meidän ystävämme, se tekee päivästämme hyvin erityisen. Hän pyysi meitä kertomaan miksi menemme naimisiin ja miksi juuri toistemme kanssa. Näin pitkän yhdessäolon jälkeen ja vielä pidemmän tulevaisuuden edessä sitä onkin hyvä välillä kerrata ja kertoa toiselle miksi juuri hän. Lause "Me täydennämme toisiamme" voi olla itsestään selvä parille, mutta se ei tee ikinä pahaa avata sitä aika ajoin. Olen kuitenkin aika eri tyttö nyt kuin silloin kun me aloimme seurustelemaan.
Kuulostaa tyhmältä, mutta ongelmana hiukan on että olemme käyneet jo niin monissa häissä että vihkikaava ei tunnu henkilökohtaiselta, vaan noh kaavalta. Siksi meille on tärkeää että olemme saaneet siihen mukaan henkilökohtaisuutta. Tiedän että pappimme puhe tulee olemaan loistava ja se tulee olemaan meistä. Samoin musiikkiesitys, joka esitetään vihkimisen jälkeen, on myös meidän kappaleemme. Tällaiset pienet asiat tuovat paljon. Tai ei niitä voi sanoa pieniksi asioiksi...
Muutoin mennään hyvin perinteisin kaavoin. Raamatunluvuksi valitsimme laulujen laulusta luvun 8, eli "Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten...". Se oli joko se tai "usko, toivo, rakkaus"-kohta. Laulujen laulua on ollut käymissämme häissä vähemmän ja se on kivempi jonkun lukea ääneen. Nyt hiukan tosin kamppailemme virren kanssa. Haluaisin pirteän virren tai ei mitään. Karri ehkä ennemminkin ei mitään. Tottakai haluamme kunnioittaa kirkon tapoja ja toivomuksia, mutta virret eivät ole meitä. Tätä pitää nyt vakavasti miettiä. Halusin hoosiannan huutaen niinkuin lapsena joulukirkossa, ei oikein sopinut se.
Sain varattua kirkkoharjoittelun Tuomiokirkkoon edelliselle päivälle. Muut päivät ei meille käy, sillä minun perheeni tulee kauempaa. Samalla varasin kirkkoon flyygelin, äänentoiston esiintyjille sekä vahvistimen kitaralle, jotka kaikki siis tulee kirkon puolesta. Soitin vain kirkkoon ja kaikki hoitui, ihana että osa jutuista menee helposti.
Nyt tarvitsee enää päättää se virsi lopullisesti sekä pistää ohjelmat eteenpäin painoon muiden paperituotteiden kanssa. Etenee, etenee. Onneksi tänään alkaa Flow perinteisine etkoineen ja voin hetkeksi lopettaa hääasioiden miettimisen.
Ihanaa viikonloppua!!
Kuulostaa tyhmältä, mutta ongelmana hiukan on että olemme käyneet jo niin monissa häissä että vihkikaava ei tunnu henkilökohtaiselta, vaan noh kaavalta. Siksi meille on tärkeää että olemme saaneet siihen mukaan henkilökohtaisuutta. Tiedän että pappimme puhe tulee olemaan loistava ja se tulee olemaan meistä. Samoin musiikkiesitys, joka esitetään vihkimisen jälkeen, on myös meidän kappaleemme. Tällaiset pienet asiat tuovat paljon. Tai ei niitä voi sanoa pieniksi asioiksi...
 |
| kuva |
Muutoin mennään hyvin perinteisin kaavoin. Raamatunluvuksi valitsimme laulujen laulusta luvun 8, eli "Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten...". Se oli joko se tai "usko, toivo, rakkaus"-kohta. Laulujen laulua on ollut käymissämme häissä vähemmän ja se on kivempi jonkun lukea ääneen. Nyt hiukan tosin kamppailemme virren kanssa. Haluaisin pirteän virren tai ei mitään. Karri ehkä ennemminkin ei mitään. Tottakai haluamme kunnioittaa kirkon tapoja ja toivomuksia, mutta virret eivät ole meitä. Tätä pitää nyt vakavasti miettiä. Halusin hoosiannan huutaen niinkuin lapsena joulukirkossa, ei oikein sopinut se.
Sain varattua kirkkoharjoittelun Tuomiokirkkoon edelliselle päivälle. Muut päivät ei meille käy, sillä minun perheeni tulee kauempaa. Samalla varasin kirkkoon flyygelin, äänentoiston esiintyjille sekä vahvistimen kitaralle, jotka kaikki siis tulee kirkon puolesta. Soitin vain kirkkoon ja kaikki hoitui, ihana että osa jutuista menee helposti.
Nyt tarvitsee enää päättää se virsi lopullisesti sekä pistää ohjelmat eteenpäin painoon muiden paperituotteiden kanssa. Etenee, etenee. Onneksi tänään alkaa Flow perinteisine etkoineen ja voin hetkeksi lopettaa hääasioiden miettimisen.
Ihanaa viikonloppua!!
Ei oo enää kauaa kun tekin olette jo naimisissa. <3
VastaaPoistaTuomiokirkko näyttää aina yhtä upealta kaikissa kuvissa.
Meillä ei ollut virsiä vihkimisessä ja raamatunlukuakaan ei vissiin lopulta ois tarvittu.
Hyvän kohdan olette kuitenkin raamatusta valinneet luettavaksi :)
No ei ole ei :)
PoistaMeilläkin lähtee se virsi pois.. Ei oikein päästy mihinkään päätökseen virrestä...
Minusta on tosi tärkeää, että pappi perehtyy hääparin elämään henkilökohtaisella tasolla ja lisää vihkikaavaan ripauksen persoonallisuutta. Oma vihkipappimme oli tosi ihana. Juttelimme varmaan pari tuntia tapaamisessa meistä, elämästämme ja haaveistamme ja vihkimisessä hän nostikin esille muutamia asioita ja viittauksia keskusteluumme, joista osan ehkä vain me ymmärsimme. Se oli todella ihanaa. Uskonkin, että teidänkin vihkitilaisuudesta tulee henkilökohtainen ja ihana. :)
VastaaPoistaNäin uskon minäkin! On se täysin erilaista kun pappi on tuttu :)
PoistaVoi ei :) Nyt on pakko jo kommentoida. Olen lukenut blogiasi jonkun aikaa, ja hihitellyt itsekseni, että kuinka voikaan olla niin samoja valintoja. Meillä on häät samana päivänä, eri kaupungissa, mutta niin kovin samalla teemalla mennään... Ja nyt tuo Laulujen laulu...kin. :) Hauskaa on tässä se, että itsekin olen koittanut valita "ei niin tavallisia ja jo tuhat kertaa kuultuja ja nähtyjä juttuja...". First Look kuvista ja tästä kirkossa ensinäkemisestä väännettiin kättä meilläkin.... :D Ehkäpä hääpäivänä ajattelen, että siellä on toinen pari samaan aikaan viettämässä samankaltaisia merellisiä häitään. Onnellista hääpäivää teille ja paljon onnea avioliitollenne, olkoon se rakkautta tulivillaan!
VastaaPoistaEikä! Miten voi mennä näin samalla tavalla :D Meillä sain onneksi voiton first look kuvista ja nähdään jo ennen kirkkoa! Ihanaa kun kommentoit! Oikein mahtavaa ja rakkaudentäyteistä hääpäivää sinnekin! Olette valinneet parhaan päivän ;) Hih
Poista