Olin sanonut pariin otteeseen että minulla on tunne, että minun polttarini liittyvät jotenkin Hankoon. Tämä tunne piti hyvin paikkaansa ja Kasmirin Vadelmavene soi reggaerekassamme tiuhaan tahtiin. Kuskina toimi kaasoni Hennan poikaystävä. Tästä näköjään on kehkeytymässä jonkinlainen perinne, sillä Karri oli vuorostaan näissäkin kuvissa näkyvän Leenan polttareiden kuskina. Seuraavana onkin sitten Leenan miehen vuoro olla Hennan polttareiden kuskina. Ihan vain kostoksi. Kuskimme oli muuten hyvin tarkka turvavöistä..
.JPG)
Pakollinen autoselfie edelleen pinup-meikeissä. Olin ihan varma että Hankoon mennään, mutta kaikille oli ohjeistettu että sanoa ei saa... Majoituimme Villa Christinen Bed & Breakfastiin Tenholaan, josta on vielä hiukan matkaa Hankoon. Villa oli aivan ihana! Paikassa ei ollut muita majoittujia, joten saimme koko yläkerran itsellemme. Alakerrassa oli sauna, kunnon keittiö isoine ruokapöytineen sekä todella ihana sisäpiha.
Hankoon, Helsinkiä pakoon soudan Hankoon! Siellähän me, muiden Helsinkiläisten tavoin olimme. Suoritin hyvin tunnollisesti matkallamme syömään minulle annettua tehtävää avioneuvojen keräämisestä. Paras oli "Älkää pakastako hirveä lomalla". Alla olevissa kuvissa näkyviltä Adidaksen teemapukeutujilta taisi pari kertaa tulla vinkkinä että älä tee sitä, mutta päätyivät kirjoittamaan kuitenkin että "Älä jankuta".
Menimme syömään Hangon porttiin, joka oli minulle ihan uusi ruokailupaikka. Ruoka oli todella hyvää ja
ulkoterassilla oli mies soittamassa saksofonia DJ:n tahtiin! Aivan ihana paikka siis ja suosittelen kovasti kaikille!
Tämän jälkeen HSF kutsui ja kotiinkin pääsimme kunnialla, kiitos reggaerekan.
Kiitos kaikille osallistuneille ja erityisesti järjestäjille. Minulla oli todella hauskaa, ei haittaa vaikka seuraava viikko menikin pitkälti kuumeessa.
Niin ja se Karrin lahja!
Valkoinen Moetin lasi, näitä ei kuulemma moni saa. Nyt se koristaa meidän parveketta Karrin omana mukina.. ja ehkä vähän minunkin.
Pakollinen autoselfie edelleen pinup-meikeissä. Olin ihan varma että Hankoon mennään, mutta kaikille oli ohjeistettu että sanoa ei saa... Majoituimme Villa Christinen Bed & Breakfastiin Tenholaan, josta on vielä hiukan matkaa Hankoon. Villa oli aivan ihana! Paikassa ei ollut muita majoittujia, joten saimme koko yläkerran itsellemme. Alakerrassa oli sauna, kunnon keittiö isoine ruokapöytineen sekä todella ihana sisäpiha.
Hankoon, Helsinkiä pakoon soudan Hankoon! Siellähän me, muiden Helsinkiläisten tavoin olimme. Suoritin hyvin tunnollisesti matkallamme syömään minulle annettua tehtävää avioneuvojen keräämisestä. Paras oli "Älkää pakastako hirveä lomalla". Alla olevissa kuvissa näkyviltä Adidaksen teemapukeutujilta taisi pari kertaa tulla vinkkinä että älä tee sitä, mutta päätyivät kirjoittamaan kuitenkin että "Älä jankuta".
Menimme syömään Hangon porttiin, joka oli minulle ihan uusi ruokailupaikka. Ruoka oli todella hyvää ja
ulkoterassilla oli mies soittamassa saksofonia DJ:n tahtiin! Aivan ihana paikka siis ja suosittelen kovasti kaikille!
Tämän jälkeen HSF kutsui ja kotiinkin pääsimme kunnialla, kiitos reggaerekan.
Kiitos kaikille osallistuneille ja erityisesti järjestäjille. Minulla oli todella hauskaa, ei haittaa vaikka seuraava viikko menikin pitkälti kuumeessa.
Niin ja se Karrin lahja!
Valkoinen Moetin lasi, näitä ei kuulemma moni saa. Nyt se koristaa meidän parveketta Karrin omana mukina.. ja ehkä vähän minunkin.
Kivan näköisey polttarit. Ja maailma on tosiaan pieni: sattumoisin näin jo facessa vilkaisun sun polttareista, koska satun olemaan kuvassa olevan Leenan facekaveri. Joskus nuoruudessa ollaan pyöritty samoissa ympyröissä. :) Hauskaa, koska olen lukenut blogiasi jo jonkun aikaa.
VastaaPoistaMaailma on pieni! Ihanaa että näin ne ihmiset taas löytävät toisensa mitä jännimmistä yhteyksistä :D
Poista