torstai 26. kesäkuuta 2014

Minun hääni ovat parhaat missä tulen olemaan

... ja sinun hääsi ovat parhaat missä sinä tulet olemaan / olet ollut.

Näinhän se on, jokainen tekee täysin tyylillään. Katsoin juuri suomalaista versiota Neljät häät-ohjelmasta ja jokainen morsio oli varma voitostaan. Näin sen pitääkin olla! Omien häiden tulee olla juuri sellaiset kuin haluat niiden olevan. Toki ohjelman lopussa morsiamet ihmettelivät miksi rouva B voitti, varmaankin unohtivat että itse antoivat pisteitä kaikille...




Olen tietoisesti vältellyt häistämme puhumista, sillä sitä seuraavat kommentit ovat aina ihan mahtavia sammakoita. Kysyn jos vastataan on mottoni, onneksi kuitenkin suurin osa päätyy ihastelemaan ja onnittelemaan. Kuitenkin on niitä joiden on pakko antaa se oma mielipiteensä siitä miten hänen häänsä tulisivat sitten tapahtumaan. Tässä pari parasta, kun olen kertonut kirkosta, sormuksesta jne.

"Emme tarvitse isoja häitä ja kirkkoa keskellä kaupunkia"
No minä tarvitsen, haluamme juhlia ystäviemme ja läheistemme kanssa, meille hyvin tärkeää tapahtumaa. Minulla se on ihan yksi ja sama kuinka isot häät jollain on, ei minun onnellisuuteni määrä laske sen mukaan kuinka monta vierasta enemmän jollain on.

"No ei kai kukaan nyt sellaista tai sellaista hääpukua"
Se mikä näyttää hyvältä toiselle, ei välttämättä näytä hyvälle minun päälläni. Lisäksi kaikilla ei välttämättä ole mielikuvitusta hahmottaa miltä alusta asti suunniteltava puku tulisi näyttämään päällä.

"En minä tarvitse näyttäviä sormuksia mennäkseni naimisiin"
No kivat sulle, mutta minä olenkin harakka kaiken suhteen mikä kiiltää.

"Meillä mies ei todellakaan halua mitään teemaa ja suurta tapahtumaa"
No meidän suhteessa onkin kaksi, jotka asiasta päättää ja kummaltakin kysyttiin.


Että näin, menisi nyt seuraavat pari kuukautta nopeasti ettei tarvitse enää puhua näistä...

18 kommenttia:

  1. Tervetuloa pikkuhiljaa aikaan "pari viikkoa häihin" :P Minne tahansa menenkin/ kenen tahansa kanssa puhunkin/ viestittelen, tunnun olevan vain morsiain/morsio, ja ainut puheenaihe kanssani on lähestyvät häät. Hämmästytän itseänikin, miten silti joka kerta osaan vastata kauniisti niihin kysymyksiin, jotka olen kuullut jo miljoona kertaa aiemminkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi eih, meillä on kuitenkin kaksi kuukautta aikaa!

      Poista
  2. On se vaan kumma, miten kaikista elämän aikana olevista juhlista häät on nimen omaan ne, joita olevinaan saa kritisoida ja arvostella niin paljon kuin sielu sietää. Minäkin olen kuullut kaikennäköistä siitä lähtien, että "eihän teidän pidä maksaa kaikkien vieraiden alkoholijuomia" siihen, että "kyllä tuo ja tuo henkilö olisi pitänyt kutsua juhliin". Paljon olet saanut myös silmien pyörittelyä hääpukuni hinnasta, "Kiinasta olisit saanut yhtä hyvän paljon halvemmalla. Mitä järkeä käyttää yhteen pukuun noin paljon rahaa?" Itse olen tänä kesänä ollut jo kaksissa häissä, ja molemmat ovat olleet täysin hääparien näköisiä vaikkakaan eivät minun ja sulhaseni näköisiä. Juuri sen takia juhlista nauttii. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta, seuraavana siirrytään sitten varmaan lastenkasvatukseen liittyviin "vinkkeihin". En tiedä mikä siinä on, mutta tuntuu jotenkin kuin ihmiset pelkäisivät että nyt noilla on se ja se hienompi, tai erilaisempi. Häät on kauheaa kilpavarustelua, ja samalla unohdetaan se stressittömyys päivästä.

      Poista
  3. Haha, nää on näitä. :D Meille yksi juuri kihlautunut sukulaisnainen totesi ihan pari kuukautta ennen omia häitämme, ettei hän halua mitään sellaisia kamalia sirkushäitä. Tällä hän tarkoitti siis juuri sellaisia häitä, joita me suunnittelimme eli juhlapaikka varattuna, vieraina sukulaisia ja ystäviä, ohjelmaa jne. Ja oli kyllä tietoinen varmasti millaiset häät meille oli tulossa, mutta ei ajatellut loppuun asti ennen kuin suunsa aukaisi. Makunsa kullakin ja olen edelleen sitä mieltä, että nämä asiat tulee tehdä niin kuin itsestä hyvältä tuntuu, mutta kuitenkin mielipiteillään toisia loukkaamatta. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamen, voin niin yhtyä tuohon lauseeseesi. Sirkushäät, nimenomaan. Onneksi en ole loukkaantuvaa sorttia, mutta moni voisi vetää herneensä nenään pienemmästäkin.
      Hauskinta näissä on se, että kun itse olet näiden kyseisten ihmisten häissä, niin yleensä huomaa miten nämä ennakkoon lauotut mielipiteet onkin täysin murentuneet. Siinä sitten hammasta purren ja naurua nieleskellen kehut kuinka kiva sirkustirehtööri heillä onkaan

      Poista
  4. Mä kans töissä kuulin just haukut siitä et oon pinnallinen ja tyhmä kun järjestän häät joihin uppoaa liikaa rahaa. Vaikka oon periaatteessa sitä.mieltä et näihin menee liikaa rahaa en myöskään haukkunut tämän ihmisen häävalintoja viime syksynä kun halusivat tehdä ruuat itse ja meikata itse ja pukukin lainattiin kaverilta. Pääasia et pääsivät naimisiin ja ovat tyytyväisiä valintoihin. Kyllä se kuitenkin loukkasi, kun itse yritän myös olla puhumatta häistä siksi juuri ettei tuu sanomista, mutta.. Niin. Jeesus :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on jännä piirre miten vielä puhutaan sellaisessa "No minä nyt en ainakaan tekisi näin ja näin"-muodossa, vaikka ei ole tarpeeksi pokkaa sanoa sitten suoraan, että minun mielestäni te käytätte hirveästi rahaa. Auta armias jos joku kerta sanotkin suoraan että sinä loukkasit minua tällä puheellasi, niin sittenhän siitä vasta sellainen show alkaakin. Tiivistän yhteen sanaan. Naiset.

      Poista
  5. Mullekin on kaverit sanoneet, että "minä en ainakaan laittaisi kauheasti rahaa pukuun, jota käytetään vain kerran". Sillä ei ole mitään väliä, että minulle kauniiseen morsiuspukuun pukeutuminen on yksi hääpäivän kohokohtia... Myös paheksuvat "minä en ainakaan maksaisi paljon sormuksista" on tullut tutuiksi, vaikka emme oikeestaan mielestäni käyttäneet sormuksiimme kauheasti rahaa vaan pikemminkin vaivaa, kun emme lähimpään koruliikkeeseen kävelleet perusrinkuloita ostamaan vaan pyysimme suunnittelijaa tekemään meille mieluisat. Myös näitä "minä en ainakaan kutsuisi sitä" ja "se ainakin täytyy kutsua" ja "minä en ainakaan järjestäisi isoja häitä" ym. on jo kuultu... Työkaverini halusi myös tuoda ilmi mielipiteensä "kaikki yhdistelmänimen ottajat ovat narsisteja".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo viimeinen on ehdottomasti paras! Nämä pitäisi kerätä johonkin iltapäivälehden mitä EI kannata sanoa morsiamelle osioon.

      Poista
  6. Ihmeellisiä mielipiteitä kyllä ihmisiltä löytyy. :D Melkein harmittaa kun itse en ole (vielä?) minkään tämmöisen kohteeksi joutunut, voisi keksiä jotain niin nasevaa sanottavaa takaisin. :D Ehkä meillä on niin omituiset häämenot ettei löydy enää sanottavaakaan.. Tai sitten porukka ei a) tajua että mentiin ihan oikeasti naimisiin Vegasissa tai b) tiedä että järkätää ihan oikeat häät vielä sen jälkeen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin luvata että ehdit kyllä vielä. Varmasti keksitään sanomista jostain. Mutta hymyssä suin vaan eteenpäin, onneksi voi vähän kiukutella täällä blogissa :D

      Poista
  7. Hih, jäin tuijottamaan ja hihittelemään tuota giffiä :D

    Mutta aamen sun kirjoitukselle. Jokainen järjestäköön juuri sellaiset häät kuin itse tahtoo ja mikä itsensä tekee onnelliseksi. Niihin asioihin panostetaan jotka ovat itselle tärkeitä ja niissä pihistetään joita taas ei näe niin tähdellisiksi. Mä en ole kauheasti törmännyt (vielä) kommentteihin ja mielipiteisiin meidän häistä, mutta voihan se olla että selän takana ollaan montaakin mieltä. Tai no meidän päätöksestä kutsua pääosin vain kaverit, eikä lapsia tai vanhempia sukulaisia, on kyllä taidettu kritisoida, mutta olen ne kommentit vaan tyynesti ohittanut.

    Eilen illalla (yöllä) kylttejä keittiön pöydän ääressä askarrellessamme kyselin S.lta, että millaiset häät olisit halunnut jos kaikki olisi mahdollista. Ja vastaus oli, että juuri tällaiset. Ollaan nautittu siitä, että on saanut itse tehdä, koska se nyt vaan on meidän juttu ja juuri se tekee meidän häistä meidän näköiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sekin oli jännä, että saimme kuulla kritiikkiä siitä ketä emme kutsu muilta kutsutuilta. Mutta ne ei-kutsutut joiden kanssa puhuin tästä "kaverihäät" järjestelystämme, eivät olleet moksiskaan.

      Minäkin varmistelen Karrilta vähän turhan tiuhaan tuollaisten kommenttien jälkeen että ovatko ne paikkansa pitäviä. Onneksi häntä ei voisi vähempää kiinnostaa muiden mielipiteet. Hän vain sanoo että meidän häät on parhaat häät.

      Poista
  8. Minäkin olen kuullut jo mm. "Ei kannata maksaa kovin paljoa valokuvajasta."
    Ei tietenkään. Otetaan vaan kaikki kamerakännykällä kuvia, joo, helkkarin hyvä idea...
    Kaikkia ei voi, eikä onneksi tarvitse, miellyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otetaan joo ja vielä kaikki salamalla yhtä aikaa, että varmasti on kaikilla morsiamesta lähtien punaiset silmät.

      Poista
  9. Ehdottomasti samaa mieltä! En tiedä miten tätä pystyis enemmän alleviivaamaan ja takomaan muille ihmisille päähän!
    Jokainen tekee häissään(KIN) aivan omannäköisiään valintoja ja suotakoon se heille (ja meille!).
    Meillä jaksaa mun puolen suku vieläkin voivotella että miksi järjestää "isot" häät kun ette ees kirkossa voi mennä naimisiin. Aivan kyllä. Koska se jumalan siunaus jota me emme koe omaksemme on ainoa syy järjestää hienot juhlat? Että sillä meidän keskinäisellä rakkaudella ei oikeastaan oo mitään väliä, eikä sitä ole syytä juhlistaa, vaan ainoastaan pyhä kolminaisuus ansaitsee pidot osakseen.
    Myös mun pukuvalintaa on kritisoitu, tai lähinnä sitä että haluan kaksi pukua, yhden vihkimiseen ja viralliseen osuuteen juhlasta ja yhden loppuillaksi.
    Tämäkin on tietenkin ihan turhaa, kun ei edes sitä kirkkoa ole.

    Apua mikä avautuminen! :D

    VastaaPoista
  10. Mä niiiin ymmärrän sua! Siitä asti ku alettiin suunnittelemaan häitä, oon kuullu mitä ärsyttävämpiä kommentteja siitä, miten on niin kamalaa kun meillä ei oo sitä kirkkoa ja siitä, ketä kaikkia serkun kummin kaimoja pitäs kuulemma kutsua, ja siitä, kun meiän häät on muutenkin ihan erilaiset kun mun vanhempien häät (ja se nyt vaan on jotenkin ihan käsittämätöntä ja huono asia ja ei voi hyväksyä). Mun vanhempien häissä leivottiin ite ja tehtiin ite kaikki, ja oli paljon sukulaisia. Meiän häissä on paljon kavereita, ja ite kokkaamisen ja leipomisen sijaan maksetaan jolleki joka tekee sen asian paremmin ku me. Ja kyllä, me aiotaan maksaa iso osa porukan juomista, ja ei, en haluu "varmistaa että kaikki saa varmasti yhtä monta juomaa", mulle on ihan sama jos juopoimmat saa enemmän ja hitaammin juovat vähemmän. Enemmän mua kiinnostaa se et se juhliminen on helppoa ja ihmisillä hauskaa :)
    Viimesimpänä on alkanut tulemaan kommenttia meidän (tulevasta) lahjatoiveesta (rahaa häämatkaa varten). Koska pitäisihän sitä nyt ymmärtää että paljon parempi olis toivoa (ja saada) niitä pöytähopeita, ihan sama vaikka mä vihaisin hopeisia aterimia tai ne ei mahtuis mihinkään. Kyllä niille sitten viimestään siellä tulevaisuuden omakotitalossa (joskus miljoonan vuoden päästä) paikka löytyy ja kun kyllä kahekskytluvulla ainakin pyydettiin pöytähopeita häälahjaks. Siinä sit hymyilen nätisti ja oon kohtelias ja pään sisällä kaikuu et "ON SE NYT VAAN SAATANA KUMMA KUN EI SAA ITE EDES OMIA ATERINMIELTYMYKSIÄÄN PÄÄTTÄÄ" :D
    Suurin osa näistä kommenteista tulee tietty mun mutsilta, ja muutamalta muulta sukua/perhettä edustavalta henkilöltä...

    Täytyy kyl myöntää et mä oon ainaki ihan puhtaasti kateellinen sun kyvystä tietää mitä sä haluut, ja sit järjestää ja organisoida kaikki tää. Itellä tuntuu et pää on vaan täys sekamelska erilaisia vaihtoehtoja enkä tiä mitä mä oikeesti ees haluun, ja heti jos luulen keksineeni sen, ni kohta mieli taas muuttuu :D Ja koko ajan tulee esiin kaikkii uusii asioita joita en oo tajunnu ajatellakaa, ja sit saan pienimuotosia hermoromahduksia aiheesta :D

    Aika kybällä on alkanu ärsyttää myös se, että aina kun muutan jonku asian suhteen mieleni, ni tuntuu et (varsinki äidiltäni) saan jatkuvaa kuittailuu asiasta. Ei siis mitään pilailua, vaan ihan rehellistä vittuilua. Ensin siitä, että kun ekat 25 vuotta elämästäni kuvittelin etten koskaan haluu naimisiin, ja nyt sit oonkin menossa, sitten siitä että saatan sittenkin laittaa valkoisen puvun, vaikka aluksi olinki sitä vastaan, ja siitä että me ehkä sittenkin saatetaan hankkia toisetkin sormukset, vaikka alunperin ei aiottu, jnejne. Jossain vaiheessa tuli jopa kuittia siitä että aion vaihtaa sukunimeni, koska "Sähän sanoit ettet haluu mitään perinteisiä häitä, ja nyt sä kuitenkin aiot laittaa valkosen mekon ja ottaa miehen sukunimen?? MITEN VOI MUKA OLLA MAHDOLLISTA?".
    Mut hitto kai mä nyt saan muuttaa mieltäni jos haluun :D Vaikka mulla välillä itellä meinaaki mennä hermo ku en tiedä mitä haluan, niin tarviiko sitä nyt silti enää vittuilla aiheesta päälle :D

    Mä niiin odotan että tää homma olis jo kasassa ja pääsis vaan juhlimaan ja kukaan ei vois enää sanoa mitään.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...