Hääjuhlamme osa 1

Seuraavaksi esittelyssä ensimmäinen osa varsinaisesta juhlasta. Laitoin mukaan kellonajat, sillä häiden aikataulusta ja sen toteutumisesta on kyselty. Halusimme päästä juhlapaikalle ennen vieraitamme, tämä ihan siitäkin syystä että ehdin venematkan jälkeen tarvittaessa siistiytyä. Lisäksi halusimme hiukan hengähtää ennen kuin asettauduimme paikoillemme onnitteluja varten. Samalla valokuvaajamme Asta sai vielä viime hetken katsauksen tilasta, kun kaikki tavarat olivat paikoillaan. Juhlapaikalla olimme vähän vaille viisi ja vieraat saapuivat noin kymmenen yli.

Ohjeistimme kaasoja ja bestmaneja päästämään vanhempanne ensimmäisenä heidän laivastaan ulos. Näin he pääsivät laittamaan omat tavaransa omalle paikalleen ja liittymään meidän seuraksemme onnittelujonoon. Jonon järjestys oli morsiamen isä, morsiamen isän puoliso, morsiamen äidin puoliso ja morsiamen äiti. Sitten minä ja sulho. Sulhon jälkeen sulhasen äiti ja isä. Minulle oli päivänselvää ottaa vanhempieni puolisot jonoon mukaan, tämä tuntui nimittäin joissain keskustelupalstoilla aiheuttavan päänvaivaa.

Onnittelujen loppuessa kello näytti puoli kuutta. Vieraamme löysivät hyvin nopeasti omille paikoilleen, laivassa jo ennakkoon jaetun pöytäkartan ansiosta. Tämä säästi muuten minulta erillisen ison pöytäkartan teon juhlapaikkaa varten.

Lyhyen tervetuliaispuheen ja pakollisen some-päivityksen jälkeen aloitimme ruokailun välittömästi. Moni morsian sanoi, että unohti omana hääpäivänään syödä jännityksen takia, mutta tämä ei omalla kohdallani pitänyt paikkaansa. Minulla oli laukussani raakaruokapatukka, jota onnillisesti mutustelin jo venematkalla juhlapaikalle. Tuossa vaiheessa, kellon ollessa jo puoli kuusi, molemmilla oli kiljuva nälkä.

Kun viimeinen pöytä oli saanut alkuruuan syötyä, oli ensimmäisen puheen aika. Ensimmäisenä puhui minun isäni, joka musiikkimiehenä käytti tietenkin musiikkia hyväkseen. Beatles soi ja koko vieraskunta osallistui biisiin mukaan. Biisi oli tietenkin "All you need is love". 

Tämän jälkeen puhui Karrin isä, joka jo meidän ilmeidenkin perusteella ei naurussa säästellyt. Meille pidetyt puheet olivat ihania, ja nyt muistaessani muistutankin teitä muita morsiamia pyytämään puheet itsellenne. Vaikka kuinka keskityin kuuntelemaan puheita, olen ihan varma, että joitain kohtia jokaisesta unohtui.

Kahden ensimmäisen puheen jälkeen pidimme pienen tauon. Ulkona oli niin mieletön ilma ja maha oli täynnä alkuruokaa että happihyppely oli paikallaan. Tässä vaiheesa kello oli 18.40. En katsonut kelloa kertaakaan, mutta onneksi näiden kuvien tiedoista näkee milloin ne on otettu.  Juhlapaikalla ulos pääseminen on minusta ehdotonta kesähäissä.