Valmistautuminen häihin

Nyt niitä tulee, kuvia! Kiitoskortteja ei ole vielä suunniteltu, emmekä ole tehneet vielä sivuja, joista hääkuvat löytää. Asta toki teki meille oman gallerian, mutta en halua sieltä kaikkia kuvia näyttää, sillä haluan jättää osan vain meille. Lisäksi niitä kuvia on 1117 kappaletta!! Vieraille tulevaan galleriaan laitamme Astan kuvien lisäksi bestmanin kuvaamia kuvia poikien valmistautumisesta, laivamatkasta sekä photoboothin kuvat.

Mutta nyt. Valmistautuminen.
Aamulla tulostin vielä Laulujen laulun tekstin kaasolleni. Kolmas kaasoni tuli paikalle ja valokuvaajamme Asta saapui samoihin aikoihin. Jaoin kaikille taskukokoiset aikataulut meidän päivästämme, sillä A4-kokoinen lappu on hiukan hankala kiireessä. Söimme rauhassa porukalla aamiaista ja odottelimme että kauneustiimi saapuisi. Kisu oli vähän sekaisin kaikesta saamastaan huomiosta ja seurasi tyylilleen uskollisena perässäni kuin hai laivaa.

Kun kauneustiimi Olet Ihanasta saapui aloitimme äidistäni, sillä hän meni vielä takaisin hotelliin pukeutumaan ja auttamaan mummoani sekä olemaan hänelle seurana, kun paikalle sovittu kampaaja ehosti mummoni. Olen käynyt aiemmin jo koemeikissä ja -kampauksessa, joten hääaamuna ei enää mitään suuria muutoksia niihin tullut. Mallailimme kampausta aina välillä peilistä ja muokkasimme sitä lopulliseen suuntaansa vähitellen.

Pidin meikistäni todella paljon! Käytimme ruskean sävyjä meikissä, sillä se korostaa silmieni väriä, en halunnut tehdä värikokeiluja, vaan luotimme klassisiin ja turvallisiin sävyihin. Halusin häämeikistäni vahvemman, sillä kirkas auringonvalo syö kuvissa meikistä paljon pois, lisäksi se piti ilmeeni kirkkaani koko pitkän päivän.

Ruokailu hoitui jaksollisesti ja jokainen söi miten ehti. Säästimme hurjasti aikaa sillä, että meikkaaja ja kampaaja tulivat meille ja sillä että kun toinen istui meikissä, toinen pääsi kampauksen tekoon. Tästä huolimatta aikaa ei ikinä ole liikaa. Tein aamulle listan mitä piti muistaa tehdä ja tohinassa kissa meinasi jäädä ruokkimatta ja roikuin taksilinjalla kymmenen minuuttia samalla kun kaasot pukeutuivat.

Hääpukuni oli kaksi pukua yhdessä. Puku oli todella helppo laittaa päälle, sillä se ei sisältänyt nappeja, naruja tai mitään kiinnityksiä, mihin en olisi myös itse yltänyt. Minulla oli todella varma olo mekossani ja rakastan tuota helmaa. Se on täysin sellainen ja parempikin kuin osasin kuvitella. Se liikkui kauniisti kävellessä ja laskeutui hyvin, kuitenkaan olematta liian raskas. Alla oleva pikkumekko pysyi koko päivän kuosissa juuri kuten pitikin ja sille löytyy varmasti käyttöä jatkossa.

Hankalinta koko hommassa oli tehdä kaunis rusetti, mutta Saaran ohjeilla sekin lopulta onnistui. Kuvissa vilahtava tekoturkisbolero on muuten CaSaCista. Jätin suosiolla paljettiboleroni kaappiin heti tuon pehmopörrön nähtyäni. Oli oikea valinta.

Kengät olivat ihanat jalassa, enkä tarvinnut koko päivänä varakenkiäni. Teetin niiden kaveriksi laukun, jossa Louboutinien pohjan punainen väri toistui laukun vuoressa. Näet laukun aiemmasta postauksesta tästä.  Alla olevan kuvan sydämet ei kuulu kuvaan, mutta halusin peittää sillä kasvot.

Kaikki kuvat ovat Asta Karell Photographyn ottamia, ethän kopioi.