Vapputärinä

Palattuani Espanjasta sain flunssan, joka kesti ja kesti eikä muuttunut tavalliseksi flunssaksi. Varasin ajan lääkäriltä saadakseni uudet allergialääkkeet, sillä kyllähän minä tiedän mikä minua vaivaa. Hoitaja kuitenkin oli sitä mieltä että se on pusutautia, Espanjasta tullut virus tai bakteeri ja kaikkien verikokeiden ja näytteiden ja muiden ällöttävien juttujen jälkeen kaikki kokeet tulivat negatiivisena. Se oli sitten sitä allergiaa, sain lääkkeet ja voin taas hengittää ja mikä parasta, jopa lähteä juoksemaan! 

Ainoa ongelma on että olen tosi herkkä lääkkeille ja yhden noista sivuoire on tärinä, rytmihäiriöt ja yliaktiivisuus. Olo on tällä hetkellä kuin olisin juonut pannullisen espressoa ja joudun vähän väliä korjaamaan kirjoituksiani, kun sormet vähän sheikkaavat omaan tahtiinsa. Lisäksi otin Instagramiin kuvan minun vappusukista ja yksi viidestä kuvasta ei ollut tärähtänyt :D Noh, pääasia ettei ole sitä nuhaa. Sillä se veti täysin mehut minusta pois ja silloin en jaksa edes sosiaalista mediaa...

Tänään on kuitenkin yksi minun lempijuhlistani! Vappu!! 

Kämppä on koristeltu serpenttiinillä ja ilmapalloilla, ylioppilaslakit on kaivettu vaatehuoneesta. Käyräpillit on kassissa valmiina miniskumppaa varten. Miehellä on tapansa mukaan kamera mukana, joten toivon ja uskon että sieltä tulee paljon kuvamateriaalia tännekin.

Pienen vaatekriiseilyn jälkeen lähden itsekin kohti keskustaan ja kello kuuden Mantan lakitusta tuhansien muiden tavoin, siellä nähdään! Valitan että tämä postaus on hyvin sekava, mutta syytän siitä tätä tärinää. Vapputärinä.

Oikein ihanaa vappua teille kaikille ja pistäkäähän kunnolla päälle!

Iltapäivä lymfapuvussa

Testailen mielelläni uusia juttuja ja uusin kokeiluni oli lymfapuku. Kävin ennen joulua lymfahoidossa ja siitä voit lukea tästä. Aikaisempi kokemukseni oli aivan mahtava ja tällä kertaa kokeilussa oli puku, joka on täysin erilainen kuin viimeksi käsin tehty hieronta. Puku laitetaan omien vaatteiden päälle ja puvun alipaine hieroo aaltomaisin liikkein jalkoja varpaista aloittaen. Sen tarkoitus on parantaa aineenvaihduntaa, virkistää väsyneitä jalkoja ja poistaa turvotusta. Hoitoa ennen ja sen jälkeen on hyvä juoda paljon vettä ettei tule päänsärkyä tai vilun tunnetta. Juon niin paljon vettä päivittäin että näitä ei minulle ilmennyt. Illalla huomasin jaloissani lievää suonenvetoa, mutten juurikaan muuta.

Samalla kun makasin puvussa minulle tehtiin rentouttava kasvohoito, joka oli aivan ihana. Kasvoni ovat hyvin pintakuivat ja vaikka mitä syön, juon tai käytän kasvoissani, ongelma on ja pysyy. Kasvoni puhdistettiin ensimmäistä kertaa Konjac-sienellä. Olen lukenut sienestä jonkin verran, mutten ikinä ole sitä itse kokeillut. Nyt tämä sieni lähti mukaani hoitolasta. Yksi sieni kestää kahdesta kolmeen kuukauteen ja sitä voi käyttää aamuin illoin. Sen tarkoitus on poistaa iholta epäpuhtauksia ja talia ja näin ollen vähentää ihon näppyjä, mustapäitä sekä kosteuttaa ihoa, sillä iho on puhdistuksen jäljiltä vastaanottavaisempi rasvoille. Katsotaan miten käy...

Tällaistä kauneudenhoitoa tällä kertaa! Jotakin teen oikein, sillä Saaralle pääsin manaamasta hääpuvun sovituksen yhteydessä että ihanaa että hiukset kasvaa, mutta samassa tahdissa ne ihokarvatkin menee. Kynnet ovat vahvistuneet ja iho hehkuu. Eli jatkan kaikkien lisien ja jauheiden lisäämistä ruokavalioon jatkossakin.

Entä jos aloittaisi kaiken alusta?

Olen saanut paljon kyselyitä ystäviltämme siitä miten meidän häämme etenevät. Aika valmiithan ne ovat. Vaikka rukseja ei tehtävälistasta ole saatu ruksittua vielä, odottavat nekin vain hääpäivän lähestymistä. Kirkkoharjoitusta kun on turha tehdä neljä kuukautta etukäteen ja kiitoskortitkin on järkevä lähettää vasta sitten häiden jälkeen.

On hankalaa etten voi vielä hehkuttaa teille tulevaa pukuani, miehen pukua tai mitään muutakaan häidemme yksityiskohdista, sillä vieraidemme lisäksi myös mieheni työkaverit lukevat blogiani. Haluan pitää asiat piilossa, edes äitini ei näe pukuani ennen hääpäivää, puvusta tietää vain minä ja Saara. Moni asia on yllätys myös miehelleni ja hän onkin töissä sanonut ettei halua tietää mitään blogistani, ihana. Näemme toisemme ensi kertaa täydessä tällingissä kirkossa. Vanhanaikaista, romanttista, mutta myös todella pelottavaa, sillä olen hyvin tunteellinen.

Kun koko homma on täysin valmista päässäni, mietinkin kaiken tämän jälkeen että mitä tekisin toisin. Olen todella iloinen meriteemastamme ja teema valikoitui täysin juhlapaikan mukaan, en pystyisi kuvittelemaan maalaisromanttista teemaa tai smokeilla varustettua cocktail-juhlaa paikkaan missä seiniä koristavat airot ja erilaiset meriaiheiset maalaukset.

kuva viime vuodelta, kun käytiin vähän fiilistelemässä

Mitä siis tekisin toisin? En ehkä panostaisi vieraiden "lahjoihin" ja siihen liittyviin asioihin niin paljon. Viettäisin ehdottomasti paljon enemmän aikaa kaasojeni kanssa ja pakottaisin heidät kuuntelemaan häähömppää vaaleanpunaisen shamppanjan ja macaronsien kera. Pakottaisin heidät ehkä jopa askartelemaankin. Nyt kun kaikki narut ovat tiukasti omissa käsissäni olisi ihan virkistävääkin saada siihen seuraa. Lisäksi olisin ottanut paljon enemmän kuvia kaikesta suunnittelun varrelta. Nytkään niitä ei paljoa ole, vaikka kannan kameraani laukussa mukana.

Mikäli juhlapaikkamme olisi ollut varattu, olisimme menneet varmaankin britti-teemalla täysin. Jokainen pöytä olisi ollut joku Lontoon katu, värit olisivat tulleet Iso-Britannian lipusta, kutsut olisivat sinetöity, vieraat kuljetettaisiin punaisella bussilla ja itse menisimme englantilaisella taksilla. Save the date-kortit olisimme lähettäneet viime vuoden Lontoon matkaltamme. Meriteema on kuitenkin paljon toimivampi meille, lisäksi voimmehan lisätä pieniä yksityiskohtia tästäkin illan varrelle.

kuva

Mitä vielä voin tehdä? Haluan ehdottomasti korostaa häidemme rentoutta ja toiveessa on vahvasti että vieraat pukeutuisivat värikkäästi. Monelle naispuoleiselle häävieraalle kun on iskostustunut päähän että häissä pitää olla beigeä tai jotain hempeää pastellia. Miehet saavat laittaa vapaasti punaiset housut jos siltä tuntuu ja takin saa heittää pois heti kun on kuuma. Purkkarit ilman sukkiakin on sallittua, ei se ole niin justiinsa. Tämä onnistuu riittävän selkeillä ohjeilla ja se hoituu työn alla olevien häänettisivujen kautta.

Häissä 2013

Toinen ohjeistus on puheiden kanssa. Ei mitään typeriä huumoripuheita, muttei myöskään niitä puheita missä kerrotaan koko sulhasen/morsiamen cv:n historia, joka lähinnä siis painottuu työhön tai opiskeluun. Ihan kuin elämä päättyisi niihin häihin. Puheita saa pitää kaikki ketkä haluavat, puheet kuitenkin ovat kunnioitus hääparille, ei vieraille, vaikka ne saattavat joskus vieraista tuntua pitkästyttäviltä.

Paljon on kuitenkin jo tehty ja taas ruksin pari kohtaa pois To do-listastamme. Ehkä näin kesää kohti mentäessä olen niin innostunut sisään tulevasta valosta ja lämmittävästä auringonpaisteesta, että huomaan ettei siihen hyvään fiilikseen paljoa tarvita.

Unelmien hääpuku

Ei muuta. Se oli täydellinen, olen niin onnellinen.

Hääpuvun ensimmäinen sovitus

Selkeästi minua jännittää, sillä heräsin tänä aamuna puoli seitsemältä ihan pirteänä ja valmiina lähtöön. Näin koko yön ihmeellisiä unia, jossa otin selfieitä David Hasselhoffin kanssa. Hasselhoff näytti ihan itseltään, mutta minun kohdallani kuvissa salama oli tehnyt tepposet. Selkeästikään instagramin ja Daily Mailin selailu ennen nukkumaanmenoa ei ole kannattavaa.

Tänään on ensimmäinen hääpuvun sovitus Turussa ihanan Saaran Pukunissa, ensimmäistä kertaa näen enemmän kangasta kerralla kuin ne viiden sentin koepalat mitä kannan mukanani kuin lompakkoa. En malta odottaa, hääpuvun saan kotiin vasta myöhemmin, mikä on mitä toivoinkin.

Mutta tässä vähän mistä me lähdimme puvun kanssa liikkeelle:

Kaikki kuvat Pinterest

Kiitos kaikille mielipiteistä koskien rannekoruja, olitte oikeassa! Häätyylini on sen verran romanttinen etteivät ne rannekorut siihen oikein sovi. Siltä osin etsintä siis jatkuu. Nyt aamiaiselle ja sitten juna Turkuun Seija Simolan siivin (en voi sille mitään mutta tämä alkoi soimaan päässäni heti kun kirjoitin juna Turkuun...).

Ihanaa pääsiäistä!

Something blue

Vaikka minulla on paljon korviksia, halusin silti jotkut uudet, siniset, roikkuvat korvakorut häihin. Olen kiertänyt nettikauppoja ja Helsinkiä ympäri mitään kuitenkaan löytämättä. Onneksi Espanjassa koruissa käytetään rohkeasti väriä ja blingiä, vaikka nämä korvikset ovatkin ehkä siitä hillityimmästä päästä. Korut löytyivät pienestä koruliikkeestä, ihan sattumalta, vaikka äitini olikin käynyt etukäteen katsomassa kaikkien Swaroskin liikkeiden ikkunat. Hän oli löytänytkin yhdet muutoin sopivat, mutta väri oli valitettavasti väärä. 

Yritin kuvailla Swaroskin myyjälle haluamaani tyyliä, mutta heillä ei sitä ollut. Sitten kuin sattumalta nämä korvikset tulivat vastaan. Ne vastasivat täysin aiempaa kuvaustani. Olin jo mielessäni luovuttanut täysin näiden löytymisen, mutta silloinhan se yleensä iskee, kun sitä ei etsi. 

Korvakoruille en keksinyt parempaa rekvisiittaa kuin rakkauskenkäni Louboutinit. 

Jotain muutakin tarttui matkaani ja löysimme aivan ihanan, korallinvärisen aamutakin hääpäivää ja -matkaa varten. Se sopii täydellisesti Victoria's Secretiltä ostamani korsetin kanssa ja näyttää hyvältä ruskettunutta ihoa vasten. En halunnut perinteistä valkoista aamutakkia, sillä värillinen korostaa alusvaatteita paremmin. Selässä on kaunis leikattu, pitsinen kuvio, joten ihan tylsäkään tämä ei ole.

Ostin viime vuoden puolella Snöltä alla olevat rannekorut, mitä mieltä olette sopivatko ne korvakorujen kanssa? Vai joudunko hankkimaan käsiini jotain uutta. Näissä hyvä puoli on se etteivät ne jää pukuni pitsiin kiinni.

Jumissa, alle 5kk häihin!

Tarkalleen ottaen 4 kuukautta, 21 päivää ja tunteja... Huoh, olisi kova into askarrella niitä pieniäkin juttuja mitä meille on tulossa, mutta en voi. Ai miksen? No koska minulla on tämä ihmeellinen pakkomielle näiden yksityiskohtien saamisesta täsmääviksi. Fonttien on oltava samat kaikissa, kuin mitä meidän kutsuihin tulee ja kutsuja aletaan suunnittelemaan vasta ensi kuussa. Joten en voinyt tehdä yhtään mitään häihin liittyvää. Turhauttavaa, mutta kärsivällisyys ei ole ollut minun vahvuuksiani ikinä.

Mutta paljon kivaa on kuitenkin lähiaikoina tiedossa, vaikkei juhlajärjestelyissä edetäkään! Ensimmäinen puvun sovitus on torstaina Turussa Pukunissa, olen varustautunut nenäliinoin, sillä jo pelkkien kangasnäytteiden katselu aiheutti minussa herkistymisen. Turusta suoraan kohti Tahkoa ja perinteistä pääsiäisen viettoa. Katsotaan pääseekö enää rinteeseen, mutta sauna ja palju käyvät kuumina koko ajan. Eikä tämän jälkeen kestä kauaakaan kun on jo vappu ja meillä on kuusivuotispäivät. Viimeinen vuosipäivä eri sukunimillä!

Vappu ja juhannus ovat minusta muutenkin kivempia juhlia kuin uusi vuosi tai joulu, johtunee ehkä ilmastosta. Saa olla koko päivän ulkona, ilma alkaa olemaan jo lämmin ja kaikilla on hyvä mieli!

Ohessa muuten vappukuva parin vuoden takaa, pitää varmaankin opetella poseerauksia peilin edessä häitä varten... Ja tehdä jotain noille kulmakarvoille. Oh lord.

Huomenna esittelen pienet Espanjan ostokseni häitä varten! Ihanaa tiistaita!!

Miehen asusteet

Meillä on käytännössä kaikki muut valmiina paitsi miesten jutut. Bestmanien takkeja en löytänyt Espanjasta, joten etsintä jatkuu niiden osalta Suomessa ja nettikaupoissa. Mieheni puvun löytyminen Solosta oli riemuvoitto ja se on aivan ihana. Siihen pitää tosin hankkia vielä rusetti ja taskuliina sekä kengät, liivi, sukat ja kalvosimet. Olinkin tosi innoissani kun saimme kutsun tulla tutustumaan gTIEn uuteen häämallistoon, jonka virallinen lanseeraus tapahtuu tänään!

Olimme todella pahasti myöhässä sillä tulin suoraan kentältä tilaisuuteen, onneksi gTIEn perustaja ja suunnittelija Jenni Ahtiainen oli vielä paikalla. Merkki on meille molemmille entuudestaan tuttu ja monille muille merkki tuli tutuksi viimeistään Linnan juhlista 2013, joissa Duudsonit pukeutuivat Jennin suunnittelemiin asusteisiin ja veivät mielestäni täysin parhaan asun-voiton pukeutumisellaan.

kuva

Löysimme miehelle asusteen kaulaan sekä taskuliinan, näistä en paljasta enempää, mutta mieheni sanoin ne ovat "Erilaisia, se on suunnittelua jossa on asennetta. Rokkihenkeä tyylikkäästi.". Olin itse todella innoissani ja aiemmin miettimäni hempeät raitakuviot ruseteissa lensivät samantien romukoppaan kun näin ne. Miehelläni myös on halu käyttää niitä jatkossa, mikä on toki todella kätevää ja järkevää, mutta aina niinkään ei tarvitsisi olla. Itse ihastuin häämallistosta erityisesti Remu the snappy drummer huiviin sekä Fred the ballroom boy silkkikravattiin, jossa on pitsiä, tämä olikin minun ehdotukseni...

kuvat

gTIEsta löytyy myös koruja, kalvosimia, huiveja ja vaikka mitä muuta ja jos ei löydy niin suunnitellaan! Korumallistoa on kuulemma kasvamassa ja lapsillekin on suunniteltu oma mallistonsa. Hyvä idea myös mikäli huomenlahja on vielä hakusessa.

Liike on avannut uudet mahtavat tilat Kiseleffin-taloon Unioninkadulle, tiloista löytyy myös baari ja se on sisustettu merkille ominaiseen tyyliin. Kannattaa mennä katsomaan ja kokeilemaan, itseäni jäi harmittamaan etten aikanaan liikkeen ollessa Pursimiehenkadulla hankkinut vaaleanpunaisesta nahkasta tehtyjä korviksia, nyt niitä tarvitsisin...

Mikäli asusteet puuttuvat suosittelen katsastamaan gTIEn valikoiman, tänään saa häästailausta ja kakkua liikkeessä sekä kaikki liikkeessä käyvät saavat -25% alennuksen. Lisäksi netissä kaikki häätuotteet ovat -20% alennuksella koodilla WHITEWEDDING.

kuva

Meni pitkäksi tämä sepustus, mutta olen tosi innoissani että taas päästiin askel eteenpäin häiden järjestelyssa! Kannatan täysillä suomalaista yrittäjyyttä ja suunnittelua ja tässä asenne on todellakin rock!

Takaisin ruotuun

Tarkoituksena oli tehdä postauksia Espanjasta kuluneen viikon aikana, mutta internetin heikko saatavuus ja ihanat ilmat varmistivat sen että vietin kaiken mahdollisen heräillä olevan aikani ulkona. Sain ihanat ilmat osakseni ja juoksemassa oli käytävä ennen aamukymmentä, jolloin ilmassa oli vielä yön raikkautta. 

Lensin tosiaan Pariisin kautta ja porttini vieressä oli Laduréen myymälä, josta oli pakko hakea macaronseja tuliaisiksi. Suosikeiksi valikoituivat sitruuna, lakritsi ja Marie-Antoinette-macaron, mistä ei ole mitään hajua että miltä se oikein maistui, mutta hyvää oli. Macaronsien kaveriksi aina varma espanjalainen cava ja auringonlasku. Muita tuliaisia oli Lauttasaaren oman leipomon ruisleipä Lauttasaaren Ritu, Porvoon lakua ja päivän lehdet. 

Pari ensimmäistä päivää kulutettiin kiertäen kauppoja ja reissulla Malagan keskustaan. Shoppailtua tuli kiitettävästi vaikka kaipaamani keltaiset korkkarit eivät löytyneetkään. Espanjan taloustilanne on laskenut hintoja reippaasti myös kansainvälisillä merkeillä ja muun muassa Zara, Mango ja Massimo Dutti olivat siellä noin 10-25% edullisempia kuin muualla, vaikka espanjalaisia merkkejä tosin ovatkin.

Alla pakollinen härkä vuorella-kuva. Ilmat olivat aivan mielettömän ihanat ja sain äidiltäni kuulla että ne olivat lähdettyäni viilentyneet huomattavasti. Accuweather väittää lämpötilan nousseen yli kolmenkymmenen alkuviikon aikana, mutta eipä tuolla juuri lämpömittareita missään näkynyt. Pitkät housut olisivat kuitenkin olleet liikaa.

#pakollinenselfie

Söin mansikoita kilon päivässä ja oli todella ilo palata Suomeen takaisin pakastepussimarjojen pariin ja paikallisiin kilohintoihin. Espanjassa markkinoilla on parhaat hedelmät ja niitä saa myös maistella vapaasti. Yllättäen tämä ruokafriikki keskittyi kuvaamaan hedelmiä ja marjoja, vaikka pari myyjääkin olisivat halunneet kuvaan.

Viikon loma teki todella hyvää! Viimeisenä iltana kävimme perinteisesti ravintolassa, missä koko katto on täynnä golfmailoja ja jopa bägejä. Erikoista on myös se että seiniin, lamppuihin, ihan mihin vain sai kirjoittaa. Tottakai ikuistin hääpäivämme sinne! Sitten vielä viimeiset cavat parvekkeella ja ostokset laukkuun ja laukku kiinni.

Yksi asia mitä ei tule ikävä oli hotellin käytävä. Hohto-elokuva teki minuun lähtevän vaikutuksen ja olisin varmasti saanut halvauksen jos tuolla olisi ollut yksikään lapsi kolmipyöräisellä, niistä kaksosista puhumattakaan.

Aamuviideltä lähti taksin nokka kohti lentokenttää ja takaisin Pariisin kautta Helsinkiin. Kotona en lennon jälkeen ehtinyt olla vaan suhasimme suoraan aivan mahtavan liikkeen järjestämään tapaamiseen, tästä lisää myöhemmin. Nyt istun sisällä lasitetulla parvekkeella lasit kiinni, täällä on kolmekymmentä astetta lämmintä ja jos ei avaa silmiään voi vielä olla lomalla. 

Loma!

Meni pakkaaminen ihan uusiksi tulevien lämpöennusteiden vuoksi. Sää Espanjassa on yleensä lämmin, ei kuitenkaan helteinen tähän aikaan vuodesta. Yleensä helpolla pakkaamisella on selvinnyt, mutta nyt luvataankin aurinkoa ihan koko lomani ajaksi! En edes tiedä osaanko vielä olla lyhythihaisessa paidassa ulkona...

Alla kuvia viime vuodelta, juurikin samoihin aikoihin. Ihanaa huhtikuussa on se että luonto on heräilemässä kesään ja ilma on vielä todella raikasta. Turisteja ei vielä ole ja rantakatu on rauhallinen. Ahhh. 

Huomenna on aamulla aikainen lähtö kentälle ja sitten sinivalkoisin siivin kohti Pariisin lentokenttää, jossa vietän pari tuntia odotellen jatkoyhteyttä Espanjaan. Tämä välilasku on juuri sopiva, sillä tankkaan sieltä kasan ihania lehtiä, macaronseja ja käytän aikani hyödyllisesti haistellen tuoksu-uutuuksia, josko niistä löytyisi minun häätuoksuni?